Teksti: Elina Kiviniemi

Korona. Korona. Ja vielä kerran korona.
Olo on epätodellinen. Kummastelen, voiko todella olla niin, että ihminen ei löydä ratkaisua virukseen, kun kerran viisautta maailmassa on. Sydän tietää, että Taivaan Isän hallussa on koko maailma kaikkine vaiheineen. Taivaan Isän viisaus vasta alkaa siitä, kun meidän kaikkien viisaus päättyy. Ei koronaa ole vahingossa meille annettu, niin kuin ei mitään muitakaan koettelemuksia.

Ensimmäinen kynttilä syttyy. Alkaa adventin aika. Valmistaudumme jouluun. Silti mieltämme murehduttavat monet asiat. Koulun-ja työssäkäynti on haastavaa paineineen ja turhautumisineen. Lankeamme syntiin, taakkoja ja murheita on sydämellä. Seurojen vähyys ja turvavälien noudattaminen estävät sosiaalisten suhteiden normaalia ylläpitoa. Eristäydymme. Tulee jopa katkera olo. Joulun valo on lähes sammunut sydämissämme.
Joulun rauha saakoon saavuttaa sydämesi jokaisen sopukan.
Muistathan enkelin, ilosanoman tuojan? “Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille suuren ilon. Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, Jeesus Kristus!” (Luuk. 2:10–11.) Pieni, viaton Jeesus-lapsi syntyi halpaan talliin armahtajaksemme, sydäntemme valon tuojaksi. Jumala antoi poikansa syntyä syntiemme ja taakkojemme kantajaksi ja sovittajaksi. Meidän ei tarvitse kantaa tulevasta huolta. Ei tarvitse jäädä taakkojen alle. Saat uskoa. Luottaa, että Jeesus kerran sovitti kaiken meidän puolestamme Golgatan ristillä. Saat iloita joulun lapsesta. Saat iloita elämästäsi, millä paikalla oletkin, sillä juuri sinun elämäsi on arvokas ja tärkeä. Joulun rauha saakoon saavuttaa sydämesi jokaisen sopukan ja tuomalla sinulle turvan, taivastoivon.

“Taas on joulu. Laulu enkelten kaikuu takaa vuosituhanten. Jumalalle soi se kunniaa, joulurauhaa jälleen julistaa. Joulun lapsi luokses tulla saan seimen ihmettä nyt katsomaan. Mielen täyttää ilo paimenten, sua lapsen mielin rukoilen:
Joulun Herra, lähelleni jää, usein tunnen koti-ikävää. Kylmyys maailman kun uuvuttaa, näytä taivas, matkan määränpää. Joulun lapsi lähde rakkauden, omin voimin täällä jaksa en. Anna voimaa tietäs kulkemaan, kunnes saavun jouluun oikeaan.” (Marjut Vannas)